Mikä on mielestäsi omaleimaisinta Helsinkiä? Minulle se on aina ollut kaupungin merellisyys, meren suolan vieno tuoksu, lokkien kirunta, metsä keskellä kaupunkia. Oma rakas kaupunki, jossa ei tarvitse ensin ajaa kilometritolkulla autolla tai kulkea - kuten Pariisissa - ensin metrolla ja sitten hypätä vielä johonkin bus périphériqueen, päästääkseen hikilenkille Bois de Boulognen metsään.

Pro Meri-Rastila  -liike syntyi – niin kuin moni kaupunkimme kaupunginosaliikkeistä – alun perin yhden asian liikkeenä. Liikkeen tavoitteena on suojella Meri-Rastilan länsirannan kaupunkimetsää. Alue, jossa on luonnontilaista metsää ja vanhoja kallioita ja jossa sijaitsee mm. suojeltu historiallinen Litorinanmeri, on ollut kaavoitusuhan alla viimeisimmän Helsingin yleiskaavan laatimisesta lähtien.


Pirunpelto eli Litorinanmeri on muinaista merenpohjaa.
Suojeltu muinaiskohde sijaitsee kaava-alueen sisällä.


Pro Yhteisöllisyys

Pro Meri-Rastila- liike on silti enemmän kuin yhden asian liike. Metsän lisäksi Pro Meri-Rastila -liikkeen jäsenet ovat mukana edistämässä alueen asukkaiden sosiaalista vuorovaikutusta ja alueen palvelujen kehittämistä.

Jos alueen ulkopuolinen ylipäätään tuntee Meri-Rastilan lähiön tai tietää missä se on, tuntee hän sen todennäköisesti parhaiten pilkkanimestään Mogadishu Avenue. Tämän liikanimen se sai 90-luvun laman ja sen myötä alueelle syntyneen vuokratalokeskittymän sekä maahanmuuton lisääntymisen jälkimaininkeina.

Harva kuitenkaan tietää, että tämä Mogadishu Avenue ei kauneutensa vuoksi kelvannut samannimisen elokuvan kuvauspaikaksi vaan elokuvan kuvaukset tehtiin Espoossa. Ja vielä harvempi sitä, että haasteista huolimatta, alueen asukkaat arvostavat omaa asuinaluettaan erityisesti sen vehreyden ja merellisyyden ansiosta.

On totta, että Meri-Rastilan alue on monen kaltaisensa itähelsinkiläisen lähiön tavoin kunnostautunut kaupungin karttojen punaiseksi merkittynä alueena. Väri ei nykyään enää kerro asukkaiden poliittisesta kannasta vaan pikemminkin äänestämättä jättämisestä, kasaantuneista sosiaalisista ongelmista, työttömyydestä, kaupunkiköyhyydestä, yksinhuoltajuudesta ja toimeentulotukiasiakkuudesta.

Pro Omaleimainen Helsinki

Kaupunki on jo vuosikymmenen ajan suunnitellut korjaavansa lähiön sosiaalisia ongelmia ns. tasapainottamalla alueen asukkaimistoa ja alueen koulujen oppilasainesta kaavoittamalla nykyisille asukkaille ja Helsingin ominaislaadulle tärkeän, luonnonkauniin metsän muutamalle tuhannelle uudisasukkaalle.

Pro-Meri-Rastila liikkeen sisällä ollaan näihin tasapainottamispuheisiin suhtauduttu hyvin kriittisesti. Viemällä pois kaunis, vehreä ulkoilualue ei lisätä alueella jo asuvien ihmisten hyvinvointia. Alueelle havitellut ns. hyvät veronmaksajat hyvin todennäköisesti hurauttaisivat autoillaan pois asuinalueelta ostoksille kauempana sijaitseviin kauppakeskuksiin ja lapsetkin saisi turvallisesti kuskattua omalla autolla yksityisiin päiväkoteihin ja kouluihin hieman etäämmälle. Rakentaminen tuskin toisi alueelle sitä hyvää mitä sillä väitetään saavutettavan.

Pro-Meri-Rastila liike ei ole jäänyt istumaan toimettomana. Silloinkin kun sen jäsenet hädin tuskin uskoivat ponnistelunsa tuottavan mitään tuloksia, se järjesti alueella lukuisia tempauksia, joiden avulla se on onnistunut tuomaan alueen kohtaloa julkiseen keskusteluun ja samalla tarjonnut alueen asukkaille foorumin yhteisille tapaamisille ja mukavalle yhdessäololle runo- ja elämyspoluin ja ohjatuin luontoretkin, unohtamatta leikkimielisiä visailuja, kahvitarjoiluja sekä lettujen ja makkaranpaistoa.

Kuva: Valentin Beliaev


Tällä hetkellä kaava makaa kaupunkisuunnitteluviraston kaavasuunnittelijoiden pöydällä. Aika on käymässä vähiin.

Pro Meri-Rastila ryhmä on kutsunut Our City -hankkeen arkkitehdit ja asukkaat mukaan suunnittelemaan yhdessä vaihtoehtokaavaa alueelle. Kaavaa, joka toivottaisi uudet asukkaat tervetulleiksi, mutta säilyttäisi helsinkiläisille niin merkittävän kaupunkimetsän myös tuleville sukupolville.