Työn tekeminen on entistä enemmän istumista. Ihmiskroppa ei kuitenkaan ole ehtinyt kehittyä jatkuvaan istumatyöhön. Niska jumiintuu, selkä kipeytyy ja lihakset surkastuvat. Helpotusta saadaan hyvällä ergonomialla. Ergonomia ei ole velttona lököilyä vaan aktiivista toimintaa. Lihaksille pitää saada niitä kehittävää liikettä ja välttää staattista, huonossa asennossa tehtävää työtä.

Istumatyössä yhtenä tärkeänä on oikeanlainen istuin. Hyvä istuin ei saa tukea liikaa, vaan sen täytyy aktivoida lihaksia rakentamaan tuki sisältä päin. Lihasten voima kasvaa harjoituksen myötä, ja jos harjoitus tapahtuu muun toiminnan ohessa, saavutetaan tuloksia kuin huomaamatta.
Hyvä vaihtoehto aktiiviseen istumiseen on satulatuoli. Itselläni sellainen on ollut käytössä viitisen vuotta. Sinä aikana selkäni on vahvistunut huomattavasti. Tätä sanomaa olen yrittänyt levittää myös kanssaihmisilleni.
Kun työhuoneitamme remontoitiin ja samalla hankittiin uusia kalusteita, pidin huolta, että kaikki työpöydät olivat säädettävissä myös satulatuolille sopiviksi. Useat valitsivatkin satulatuolin käyttöönsä.
Hurahdin satulatuoliin niin totaalisesti, että hankin sellaisen kotiinkin. Kotitoimistoni on tehty pieneen ikkunalliseen vaatehuoneeseen. Seinillä on kiskot joihin sekä pöytälevy että yläosassa olevat hyllyt on kiinnitetty. Kiskojen avulla oikea pöytäkorkeus löytyi helposti. Todelliset tehoneliöt, mihin suurempi tuoli ei olisi sopinutkaan.
Perinteiseen toimistotuoliin en suostuisi enää vaihtamaan. Päivät, jolloin joutuu istumaan muunlaisessa tuolissa, ovat tuskaa.
Vielä jos saisin joskus vaihdettua tuolini keinuvaan malliin, joka kehittää vielä tehokkaammin sisäistä korsettia. Ehkä sekin päivä joskus koittaa.