Runoni ”Merimatka” syntyi hetkessä – ilman suurempia ponnistuksia. Olin laivalla, matkalla Tallinnaan, muutaman päivän hemmottelulomalle, josta tuli yksi elämäni merkkihetkistä.

 

Merimatka

”Laineet liplattavat samaan tahtiin kuin laiva, jonka kyydissä olen.

Tahti on tasainen, rauhallinen, jopa unelias ja lyö samassa rytmissä kuin sydämeni.

 

Pienet valkoiset vaahtopäät ovat kuin ilon pilkahduksia muuten harmaassa vedessä.

 

Sää on utuinen, mutta silti rauhallisen kaunis.

Juuri äsken lensi lokki kauniisti liitäen ikkunan vierestä. Aivan kuin olisimme katselleet maailmaa hetken samasta perspektiivistä, lyhyen ajan ja rinta rinnan.

Matkani jatkuu ja laivan moottorien jyrinä voimistuu. Olemme saavuttaneet avomeren.

 

Laineet ja vaahtopäät kasvavat ja sydämeni lyö kiivaammin; olenhan matkalla uuteen ja tuntemattomaan. ”