Eikö poliitikkoja, työmarkkinajärjestöjä ja työnantajia aidosti huolestuta sama kuin tasavallan presidentti Tarja Halosta uudenvuodenpuheessaan 1.1.2011: yhä kiivastuneempi tahti ja työelämän kasvavat paineet ovat uuvuttaneet ikääntyvän työväestön.

Työelämä pelottaa myös nuoria. Työelämän pelkoa selitetään mm. arvomaailman kovenemisella ja kylmenemisellä. Nuoria huolestuttaa myös työelämässä jaksaminen.
Kiire ahdistaa
Yksi syy työssä väsymiseen on aika. Niin kuin tiimalasin hiekka valuu kuvusta toiseen, aika kuluu – halusimme tai emme. Aika hallitsee meitä, eikä päinvastoin. Ennen kiire oli eteenpäin menemisen merkki - nyt se ahdistaa.
Työajan käsite Työsuojeluhallinnon mukaan: ”Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä on työtä tekemättä työpaikalla luetaan hänen työajakseen, kunhan hän voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon”.
Työaikakäsite on uusi keksintö. Maatalousyhteiskunnassa töitä tehtiin, kun niitä oli. Nyt olemme työnantajamme käytettävissä enemmän kuin laki sallii. Pyörimme kuin duracell-puput ja suoritamme työtämme aamusta iltaan, päivästä toiseen. Työt eivät myöskään välttämättä ala tai lopu kellokortin leimaamiseen, koska ihmisessä ei ainakaan toistaiseksi ole on- tai off-nappia.
Maailma muuttuu
Meiltä myös vaaditaan uudenlaisia asioita. Maailma on muuttunut ja muuttuu, mutta me emme aivan yhtä nopeasti. Hallitsemattomuuden tunne syntyy, kun työympäristön tai työvälineiden vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä tai hallita niitä. Emme enää hallitse tietokoneenruutuamme tai pirisevää kännykkäämme.
Vanhat työajat ja -tavat eivät siis enää toimi, mutta uusiakaan ei vielä ole keksitty. Vapaallekaan ei voi heittäytyä, koska töitä pitää tehdä.
Tarttis tehrä jotain
Poliitikkojen ja ekonomistien ehdotuksille voimme viitata kintaalla. Heidän lääkkeensä hyvinvointivaltion turvaamiseksi on työajan ja työvuosien lisääminen.
Ei jaksaminen lisäänny työaikaa tai –vuosia lisäämällä. Jaksaminen ja tehokkuus lisääntyvät, jos ihmisille annetaan enemmän vastuuta ja valinnanmahdollisuuksia tehdä työtään, elämäntilanteen mukaan.
Pääosin ihmiset arvostavat työn sisältöä ja haasteellisuutta sekä työmoraalimme on korkea. Nämä yhdistettyinä joustaviin työaikoihin, etätyöhön, yksilölliseen työaikaan tai osa-aikaeläkkeeseen lisäävät jaksamista ja elämän merkityksellisyyttä.
Jaksamme kohdata toisemme inhimillisinä ihmisinä, joiden tekemisessä on sydän mukana.