RIO JA CAIPIRINHA

Avaan autoradion, jossa joku miesääni laulaa Riosta ja Caipirinhasta.

Vanha kotikaupunkini Rio! Biisi ei ole kummoinenkaan, mutta tunnen haikeutta, kun muistelen sen levotonta sykettä, hiekkaa ja aurinkoa sekä kosteaa merituulta, jota luonnonkiharat hiukseni eivät rakastaneet yhtä paljon kuin minä.

Hetkessä Caipirinhan limettisen maku tuntuu huulillani. Haluan myös paljastaa teille, miten tämä kansallisjuomien kuningas tehdään oikeaoppisesti -  blogini lopussa.

  

Rio – Cidade maravilhosa

Rioa on sanottu yhdeksi maailman kauneimmista kaupungeista - ja syystä. Atlantin rannalle rakennettu kaupunki nousee kukkuloille ja huikaiseva postikorttimaisema jatkuu silmänkantamattomiin. Idylliä rikkovat vain valtavat slummialueet, jotka nousevat pitkin rinteitä. Yllättävää, että keskellä kaupunkia aukeaa oikea sademetsä, aivan Kristus-patsaan jalkojen juuressa, jossa loisto ja kurjuus sulautuvat trooppiseen vehreyteen.

Rion rantoja reunustavat kilometrien pituiset bulevardit, joiden varrella sijaitsevat parempiosaisten asuinalueet, ostoskadut ja ravintolat.

Kaupunki herää auringon noustessa ja ensimmäiset lenkkeilijät saapuvat hiekkarannoille samalla kun viimeiset juhlijat suuntaavat kohti kotia. Carioca (=riolainen) aloittaa aamunsa rantakioskilla ja kulauttaa kurkkuunsa terveellistä kookosvettä, hyvien ph-arvojen vuoksi.

Riolaiset palvovat kauneutta ja ruumiinkulttuuria ja ovat valmiita tekemään sen edestä mitä vain. Oli kyseessä luomu tai paranneltu versio, samantekevää -  kunhan näyttää hyvältä tässä läpivuoden kevytpukeisten paratiisissa. Nirunaruilla on hintansa.

Rio on myös paljon muuta kuin sambaa; se on Brasilian toiseksi suurin kaupunki, jonka liike-elämän keskuksessa tehdään myös maailman neljänneksi suurimman talousmahdin päätöksiä.

 

Caipirinha – se oikeaoppinen

Biisi jatkuu vielä ja kuulostaa aika jäykältä, vähän kuin samba Aleksilla. Jää vielä aikaa hetki ohjeistaa kansallisjuoma caipirinhan tekeminen.

Riolainen caipirinha tehdään sokeriruokoviinasta (cachacha), limetistä, sokerista ja jäistä. Tämänhän me tiedämme. Mutta juoman juju onkin siinä, että sinne laitetaan ISOJA jääpalakuutioita, jotka eivät kokonaan ehdi sulaa. Ei siis jäämurskaa, sehän pilaa koko juoman ja muuttaa maun vetiseksi.

Paras caipirinha tehdään muuten vodkaan, jollei erityisesti satu pitämään pontikan mausta. Silloin juomaa kutsutaan nimellä caipiroska. Mutta tätähän ei tarvitse kertoa brasilialaisille.

Biisi loppuu ja Länsiväylä jatkuu…