<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Osaavaksi blogikirjoittajaksi</title>
  <updated>2019-11-03T08:52:36+02:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>Blogioppilas</name>
    <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Yksisilmäinen teinari]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Sain ensimmäiset silmälasini, kun t<img alt="" height="129" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1349069057_img-4a69b6fa4e8ec4e3c7ee988665716397.jpg" style="float:right;border-width:2px;border-style:solid;margin:2px;" width="167" />äytin 10 vuotta. Ne olivat soikeat, metallisankaiset ja vaaleanpunaiset.  Sellaiset jotka eivät näkyneet kasvoilla, kun katsoi kaukaa. 90-luvun hengettömät, sanoi äitini. Inhosin lasejani. Ne olivat rumat ja piilotin ne aina välitunnilla taskuuni.<br /><br />
Teini-iässä lasit pysyivät aina repussa, olivathan ne nörttiyden merkki. Näköni huononi. Piilolinssit yleistyivät, mutta optikko myönsi niitä vain urheilukäyttöön. Urheilinkin paljon.<br />
 <br />
Aina ei ollut varaa ostaa piilolinssejä. Heikkoina hetkinä käytin vain toista piilolinssiä ja heitin permanentatun tukan vasemman silmän yli. Kätevää. Tai sitten käytin veljeni piilolaseja, jotka olivat yhtä numeroa liian heikot. Keksin, kun kaksi piilolinssiä laittaa päällekkäin, olivat vahvuudet melkein oikeat.<br />
 <br /><strong>Mikko Alatalo -look </strong><br />
 <br />
Lukiossa tilanne muuttui. Silmät alkoivat kuivua ja laseja piti käyttää enemmän. Hankin trendikkäät siniset muovisangat alennuksesta, sellaiset mitä <strong>Mikko Alatalo</strong> käyttää. Tuohon aikaan sininen väri oli muodikasta, kaikki oli sinistä - myös kotini sisustus.<br />
 <br />
Lukion jälkeen hengettömät tulivat muotiin ja myös minä ostin sellaiset. Käytin edelleen piilolaseja, mutta maltillisemmin. Työelämään siirtyessäni silmäni olivat jo niin kuivat, että päätetyössä oli pakko käyttää laseja koko ajan. Ne tekivät kuitenkin rumat painaumat nenääni. Nikkeliallergiani paheni entisestään ja nenän varressa oli koko ajan pieni rupi. Ei yhtään cool. Onneksi meikillä sai ihmeitä aikaan.<br />
 <br /><strong>Palaneen hiuksen käry</strong><br />
 <br />
Aloin haaveilla silmäleikkauksesta muutama vuotta sitten. Teknologia oli parin vuoden sisään kehittynyt ja leikkausten hinnat pudonneet alas. Päätin kerätä rahaa hinnalla millä hyvänsä; söisin vaikka kaurapuuroa vuoden. Luin kaiken mahdollisen leikkauksista: googletin, tutkin keskustelupalstoja ja vertailin hintoja. Lopulta valitsin vaihtoehdoista <a href="http://www.terveystalo.com/" rel="nofollow">Terveystalon</a>, sillä ex-mieheni oli operoitu siellä ja leikkaus oli onnistunut hyvin, vaikka hän oli ollut puolisokea (-7,5).<br />
 <br />
Viime keväänä pääsin vihdoin leikkaukseen. Jännitin etukäteen ja pelkäsin pahinta. Leikkauksen valmistelut kestivät noin vartin ja itse operaatio vain minuutin. Sinisiä, punaisia ja vihreitä valoja vilisi silmissä, kun laserkone operoi silmääni. Haisi palaneelle hiukselle. En halunnut miettiä, mistä haju tuli.<br />
 <br />
Leikkauksen jälkeen sairaanhoitaja kysyi, mikä on oloni ja näenkö hyvin. Kerroin, että edessäni sumupeitto ja silmiini särki. Sain kouraani särkylääkkeitä ja ohjeet levätä. Ilta meni sängyn pohjalla aurinkolasit päässä. Mietin mielessäni epäonnistuiko leikkaus.<br />
 <br />
Seuraava aamu oli erilainen. Muistan sen hetken, kun katsoin yöpöydälläni olevaa herätyskelloa ja näin digitaalinäytön numerot tarkkoina. Sekunnin ajan luulin, että olin nukahtanut piilolasit päässä, mutta tajusinkin näkeväni oikeasti. Tunne oli mahtava, jotenkin  uudestisyntynyt. Lääkäri tarkasti silmät vielä samana aamulla ja sanoi leikkauksen onnistuneen täydellisesti. Näköni oli +-0. Silmälasit olivat historiaa.<br />
 ]]></summary>
    <published>2012-10-01T08:20:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:31+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/10/yksisilmainen-teinari"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/10/yksisilmainen-teinari</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kuvapankkityttö mainostaa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Vuosi sitten kohtasin nelimetrisen itseni Kannelmäen Prismassa. Olin shop and go –tyyppisesti liikenteessä, kuumeisessa etsinnässä uudet vaelluskengät (älkää muuten ihan oikeasti ostako uusia kenkiä ilman sisäänkävelyvaihetta) hetkeä ennen Hetta-Pallas –vaellusta. Kiireisen sovitusvimman vallassa vilkaisin maastotossu toisessa jalassa, paljaat varpaat toisessa, olkani yli ja kas, sieltä minulle hymyili vallan samannäköinen tyttö jota olen tottunut aamuisin peilistä katsomaan. Aamuisin tosin ilman sitä hymyä mutta eniveis. Lattiasta kattoon –plakaatissa viiletin rullaluistimilla Käpylän puistokatuja naamallani sellainen virne että kärpäset alta.<br /><br />
Toisen kerran törmäsin itseeni varatessani lääkäriaikaa nykytyyliin netin kautta Lääkärikeskus Mehiläisestä. Sivustolla surffaillessani törmäsin jälleen <a href="http://www.mehilainen.fi/liikuntaklinikka/esittely" rel="nofollow">hymyilevään itseeni</a>, tällä kertaa läppärin näytöltä. Toinen itseni kohtaaminen sai minut hetkeksi pohtimaan, mitä tuotteita ja mielikuvia minä itselläni eli kuvillani mainostan.<br /><br />
Kuvapankkikuvaukset heinäkuussa 2008. Aamu valkenee aurinkoisena mutta minua ketuttaa. On viimeinen päivä töissä ennen lomaa, päällä ”maailma loppuu jos en tee tätä kaikkea tänään” –tunne ja mainoskuvaukset sovittuina keskelle päivää. Kyllä, silloinen työnantajani suhtautui suvaitsevasti sivutöihini ja salli minun poistua pariksi tunniksi kesken työpäivän tyydyttämään narsistisen minäni tarpeita. Lounas on jäänyt väliin jo useampana päivänä, päätä jomottaa ja kiireen tuntu saa äksyttelemään. Hymyile siinä sitten ja juuri niinhän minä teen. Kuvaukset siis menivät hyvin, olin tyylilleni uskollisena sporttinen, tarpeeksi sievä ja tehokas joten kahdessa tunnissa setti oli kasassa ja pääsin takaisin puurtamaan päivätyöni pariin.<img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1345029967_img-2378f832ac020ee31aaab23496c34ab3.jpg" style="width:150px;height:225px;float:right;" /><br /><br />
Tutkimusten mukaan kauniit kasvot ja leveä hymy myyvät. Oletteko huomanneet iltapäivälehtien kansien olevan usein koristettu missien ja muiden näyttävien julkkisnaisten kasvoilla? Jos ette vielä ole, niin kiinnittäkääpä huomiota. Kaikessa mainonnassa myydään mielikuvia, uskomuksia paremmasta huomisesta ja ehjemmästä minäkuvasta. Koska itse tein urheilumallin töitä, olen tottunut näkemään itseni urheilutamineissa liikunta-aiheisissa mainoksissa. Milloin mainostan energia-, milloin palautusjuomaa, sauvakävelymerkkiä tai kuten Mehiläisen sivuilla, liikuntaklinikkaa. Asia huvittaa minua suunnattomasti, sillä huolimatta sinnikkäistä yrityksistäni eri lajien parissa olin koululiikunnassa aina se joukon jatko, joka ei meinannut mahtua kumpaankaan joukkueeseen. Teini-ikäisenä olin pitkine jalkoineni niin kömpelö, ettei suoraan kävelemisestä tahtonut tulla mitään. Lättäjalkapohjiani jouduin treenaamaan joka ilta tulitikkujen avulla: tikku lattialle ja varpailla kiinni; tervetuloa jalkaholvi!<br /><br />
Lyhyenä yhteenvetona edelliseen voidaan todeta minun mainostaneen tuotteita, joita en itse liittäisi itseeni. Asialla ei kuitenkaan liene merkitystä, sillä kuvani menevät vuosienkin jälkeen edelleen kaupaksi. Kuvien minä ei vanhene ja aina tulee uusia tuotteita mainoskasvoja vailla.<br /><br />
Lopuksi kaikille naistenlehtien ynnä muiden medioiden malleja kadehtiville tiedoksi: meitä mainoksissa liiteleviä pitkäkinttuja ja räpsyripsiäkin närästää. Myös meille tulee ripuli silloin kun on tullakseen. Meillä on parisuhdeongelmia, päihdeongelmia, kaiken maailman ongelmia ihan niin kuin teillä kaikilla muillakin. Mekin toivomme parempaa huomista ja ostamme sen pölynimurin, jonka varressa mainoksessa on kiinni se kaikista komein mies. Samat totuudet ja lainalaisuudet pätevät meihin siinä missä teihin muihinkin. Ai niin, ja tämä viimeinen tieto tekee teidät viimeistään onnellisiksi: Photoshop on jumalten väline, sillä saa sammakostakin kauniin.]]></summary>
    <published>2012-08-15T14:27:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:33+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/08/kuvapankkitytto-mainostaa"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/08/kuvapankkitytto-mainostaa</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Uuden edessä]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Sain talvella uuden työtoverin. Hän on innostunut, nuori, osaava nainen. On ihana katsoa niin innostunutta työntekijää. Olinkohan itsekin jo työurani alussa noin kiinnostunut kaikesta uudesta? Hyvänen aika sentään, itse olin samassa tilanteessa 22 vuotta sitten. Olen työskennellyt tuon ajan saman työnantajan palveluksessa. Miten tuo aika onkaan rientänyt! Työni aloitin ikään kuin vahingossa – epäilen, että moni muukin on aloittanut uransa samalla tavalla. Nuorena, vastavalmistuneena sain tarjouksen kahdesta työpaikasta, toinen jo edesmenneen pankin palveluksesta ja nykyiseltä työnantajalta. Nykyinen voitti, koska sen tarjoamaan työpaikkaan oli lyhyempi työmatka. Näin jälkikäteen voin todeta, että valinta oli oikea, vaikka valintaperuste olikin ehkä kyseenalainen. Haloo, kuka valitsee työpaikkansa tänä päivänä pääkaupunkiseudulla tuolla perusteella? Ajattelin tuolloin meneväni vähäksi aikaa katsomaan – no, nyt on vähän katsottu, on jo lähes neljännesvuosisata takana.<br />
Vuosien aikana olen saanut tehdä monia erilaisia tehtäviä. Olen myös tavannut paljon erilaisia ihmisiä. Väitän nähneeni työssä kaikenlaista ja väitän oppineeni valtavasti erilaisia asioita. Väitän myös, että kaikki tämä on antanut minulle paljon. Työyhteisöni ovat pääsääntöisesti olleet mukavia, toki näihin vuosiin mahtuu myös vähemmän mukaviakin asioita. Se on luonnollista, eihän kenelläkään voi olla koko ajan supermukavaa, vai voiko? Monet työkavereistani ja esimiehistäni ovat olleet kannustavia. Nykyinen esimieheni on tässä asiassa huippu. Hän on antanut minulle mahdollisuuden kehittää itseäni kiinnostukseni mukaan. Lisäksi otin vastaan lisätehtävän muutaman päivän harkinnan jälkeen. Alussa toki jännitti, kuinka selviän tuosta hommasta. Pomo kannusti, puoli vuotta on mennyt, olen suoriutunut ihan hyvin ja oppinut taas valtavasti!<br />
Kirjoitukseni otsikko, Uuden edessä, viittaa tulevaan muutokseen. Ensi vuoden alussa työpaikallamme tapahtuu iso organisaatiomuutos. Aiemmat muutoksemme ovat olleet tähän verrattuna pieniä. Suhtaudun muutokseen rauhallisesti ja odotan mielenkiinnolla, mitä uutta taas saankaan oppia. Uskon, että tämäkin muutos on meille kaikille siinä mukana oleville mahdollisuus. Ihminen saa kaikista kokemistaan asioista itselleen jotain. Toivon ja tiedän, että saan ensi vuonnakin työskennellä mukavien ihmisten kanssa ja varmasti tehdä innostavaa työtä. Useasti se mihin uskoo, lopulta toteutuu.<br />
Lopuksi toivon, että suuresta muutoksesta huolimatta kaikki työkaverini jaksaisivat olla yhtä innostuneita kuin alussa mainitsemani henkilö. Meillä kaikilla on paljon mukavia asioita edessäpäin, vaikka hetkittäin ehkä joudummekin ”tarpomaan suossa”. Siihen taas auttaa yhdessä tsemppaaminen.<br />
 <br />
Aurinkoista kesää ja mukavaa lomaa kaikille!<br />]]></summary>
    <published>2012-06-09T12:39:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:36+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/uuden-edessa"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/uuden-edessa</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Venetsia - niin ihmeellinen kuin väitetään? ]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">Lähdimme mieheni toiveesta pitkälle viikonloppumatkalle Venetsiaan juhlistamaan 10-vuotishää­päiväämme. Kohde oli minullekin mieleen, vaikkakin olisin ehkä valinnut toisin. Miksikö? Ehkä ajattelin, että olisimme voineet valita jonkin suuremman metropolin, jossa voisi aistia paremmin alkuperäistä elämänmenoa, ilman turistiruuhkaa. Tai ehkä olin vailla vahvaa näkemystä matkakohteesta ja valmis lähtemään lähes minne vain, pitkästä aikaa.</span><br /><h2>
	<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">Ainutlaatuinen reitti lentokentältä suoraan ytimeen</span></h2>
<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">                                     <br />
Kuitenkin innoissani odotin matkaamme ja ostin <a href="http://www.mondo.fi/opas/venetsia" rel="nofollow">Mondon Venetsian printtioppaankin</a>, jonka luin hiirenkorville jo ennen lentokoneeseen pääsyä. Sen olimme jo päättäneet, että käytämme mahdollisuuden siirtyä – ainoana kaupunkina maailmassa – lentokentältä <a href="http://www.alilaguna.it/" rel="nofollow">Alilaguna-vesibussilla</a> suoraan kaupungin ytimeen, siis lähestyä kaupunkia suoraan sen ominaisesta elementistä käsin. Vesibussi pysähteli monella lähisaarella, joilla olisi voinut vierailla – mikäli aikaa olisi ollut enemmän kuin kaksi kokonaista päivää. Ja vaikkakin aikaa meni edestakaiseen vesibussimatkailuun, niin se kannatti helteisenä päivänä.<img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338730099_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="width:300px;float:right;height:225px;" /><br />
 <br />
Nousimme vesibussista suoraan tapahtumien kesken turisteja kuhisevalle rantakadulle San Marcon –kaupunginosassa vain kivenheiton päästä Piazza San Marcosta, Venetsian tunnetuimmasta aukiosta. Siitä lähtien turisteja pitikin väistellä koko matkan ajan.</span><br /><h2>
	<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">Lisää ainutlaatuisuutta – autottomuus ja vesitiet</span></h2>
<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;"> <br />
Ihana Venetsia on täydellisen pittoresti kaupunki.  Lukemattomat kanaalit ja sadat sillat rikkovat ja yhdistävät katuverkkoa. Kävellessä kujilla luulee säännönmukaisesti päätyvänsä umpikujaan, mutta aina ennen seinää löytyy uusi kuja, josta pääsee eteenpäin, uusille kujille ja aukioille.<br />
 <br />
Kaupungille ominaista on autottomuus, joka antaa sen elämänmenoon ainutlaatuisen leiman. Kaikki tavarankuljetus tapahtuu vesiteitse ja loput hartiavoimin. Kujilla ja kanavanvarsilla liikkuessaan kuuleekin toistuvasti kulman takaa ”Attenzione!” sen merkiksi, että nyt tulee väistää aisakärryjä vetävää miestä.<br />
 <br />
Maailman kauneimmaksi tieksikin tituleerattu <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Canal_Grande" rel="nofollow">Canal Grande</a> on todellinen valtaväylä, jossa alukset kiitävät kolmella kaistalla kuljettaen turisteja ja paikallisia sekä tavaroita. Ulkopuolisesta näyttäisi kanavassa vallitsevan jonkinlainen hallittu kaaos. Eipä ihme, että vain paikallisilla on lupa ohjata niitä. Canal Granden varrella voi ihastella rustiikkeja palatseja. Ei siis välttämättä tarvitse jonotella kymmenien metrien jonossa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Dogen_palatsi" rel="nofollow">Dogen palatsiin</a> San Marcolla, vaan ihmetellä matkan varrella esteettisiä elämyksiä, joita koko kaupunki on pullollaan.<br />
 <br />
Venetsia on kostea ja lähes helteinen jo toukokuun lopussa. Vesiraja kasvoi vihreää levää ja paikoin myös simpukoita. Aika ajoin saattoi haistaa saippuaisen parfyymin tuoksun sekä merenelävät, joita kuljetettiin ristoranteihin, trattorioihin ja myytäväksi mm. <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Rialto" rel="nofollow">Rialton</a> kalatorille. Kuljetusmiehien lisäksi toinen ryhmä, johon kirjaimellisesti törmää kujilla, on rakennus- ja remonttimiehet; kaupunki kaipaa perustusten rapautuessa vedessä kunnostamista alati.</span><br /><h2>
	<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">Minun suositukseni<img alt="Koristeelliset gondolit Rialtossa" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338730676_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="margin:10px;width:300px;float:right;height:225px;" /></span></h2>
<ul><li>
		<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">Tutustu Venetsiaan vesiteitse – mahdollisuuksia on monia: vaporetto eli vesibussi, gondoli, nopea Canal Granden poikkiteitse ylittävä traghetto tai jopa soutukurssi, jolle voi osallistua turistitkin.</span></li>
	<li>
		<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">Päämäärätön haahuilu ja vaeltelu, ympyrän kiertäminen ja jopa eksyily kapeilla kujilla ja lukemattomilla silloilla. Haistelu, maistelu ja ihmisten tarkkailu!</span></li>
	<li>
		<span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;">Ihana ruoka, joista parhaimmistoa ovat merenelävät simpukat, scampit, musta spagetti sekä tietysti pastat ja pizzat, ricotta-pinaattipiirakka, ja sokerina pohjalla pistaasijäätelö. Nam!</span></li>
</ul><span style="font-family:arial, helvetica, sans-serif;"> <br />
Lämpesin täydellisesti ja nyt olen täysin hullaantunut ihmeelliseen Venetsian kaupunkiin. Voi kunpa olisin ehtinyt tutustua paremmin siihen ja tylsistyä vielä enemmän sen kujilla, aukioilla ja silloilla. On monta hyvää syytä joku päivä palata takaisin – suosittelen!<br />
 <br />
 <br />
                                      <br />
 <br />
 </span><br />]]></summary>
    <published>2012-06-03T16:33:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:39+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/venetsia-niin-ihmeellinen-kuin-vaitetaan"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/venetsia-niin-ihmeellinen-kuin-vaitetaan</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kaikki me ollaan kuninkaita]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<br /><br /><br /><img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338721385_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="float:right;width:253px;height:380px;" />Tyttärenpoikani Daniel juoksi kuistin ovesta sisään kultainen kruunu mustilla kiharoilla keikkuen ja  hihkui <strong>"Olen kuningas". </strong><br /><br />
Danielin hihkaisu osui ja upposi, hän tosiaan on  tämän perheen kuningas. Kuninkaan elkein hän ilmoittaa, milloin sopisi syödä ja mikä juuri nyt maistuisi, kenen sopisi lähteä kuninkaan kanssa pihaan pelaamaan ja milloin on kuninkaalle sopiva aika lähteä mummolasta kotiin.<br /><br />
Kuningas Daniel myös kuuluvalla äänellään ilmoittaa mikäli kohtelu ei ole ollut hänen arvolleen sopivaa: Kuningas on pakotettu syömään vaikka ei olisi nälkä, eno ei ole antanut pelata Xboxilla eikä olisi vielä aika lähteä kotiin. Kaltoin kohtelun kuulemiselta eivät valitettavasti välty edes naapurit.<br /><br />
Myös  asiakaspalvelussa kohtaamme päivittäin tuhansia kuninkaita. Kuninkaita tulee tietenkin palvella arvonsa mukaisesti. Kuuntelemme, neuvomme, autamme, pahoittelemme ja lopuksi  vielä kumarramme,  varmistaaksemme että kuningas on ollut tyytyväinen, säilyy asiakkaanamme ja käyttää jatkossakin rahansa juuri meidän yrityksemme palveluihin. <br /><br />
Liian usein kuitenkin asiakaspalvelun arjessa  unohdamme, että asiakas on kuningas. On hyvä aina välillä muistuttaa mieliin että  me kaikki olemme kuninkaita, kohdellaan siis asiakasta niin kuin toivoisimme itseämmekin kohdeltavan.<br /><br />]]></summary>
    <published>2012-06-03T14:07:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:41+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/kaikki-me-ollaan-kuninkaita"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/kaikki-me-ollaan-kuninkaita</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[”Mitä tänään tehtäisiin?”]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338534744_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="width:480px;height:319px;" /><br /><span style="font-size:11px;">Haltialan maatila Espoossa</span><br /><br /><br />
”Mitä tänään tehtäisiin?” on varmasti monille vanhemmille tuttu kysymys.  Silloin kun<br />
hyviä ja uusia ideoita tarvittaisiin, huomaa turvautuvansa tuttuun ja turvalliseen<br />
ratkaisuun – kerta toisensa jälkeen.<br />
 <br />
Vuosi sitten päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja aloin järjestelmällisesti pitämään listaa<br />
kaikista tietämistäni menokohteista lapsiperheille pääkaupunkiseudulla. Lista kasvoi<br />
nopeasti, ja pian siinä olikin jo sata kohdetta.<br />
 <br />
Ystäväni innostuivat listasta ensi näkemältä. He kehottivat minua ottamaan listan<br />
käteeni ja marssimaan suoraan kustantajan puheille. Yllätyksekseni kustantajakin<br />
kiinnostui opaskirja -ajatuksesta, ja niin tarina pöytälaatikko – listasta opaskirjaksi<br />
sai alkunsa.<br /><br /><strong>Lasten kanssa Helsingissä – 100 parasta menovinkkiä lapsiperheille </strong><br /><strong>pääkaupunkiseudulla <br /><br /><img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338535000_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="width:100px;height:127px;" /></strong><br />
 <br />
Juuri ilmestynyt opas tarjoaa jännittäviä kohteita ja tekemistä niin<br />
pääkaupunkiseudulla asuville kuin sinne vierailua suunnittelevillekin. Osa kohteista<br />
on perinteisiä ja monelle varmasti entuudestaan tuttuja. Muisti kaipaa kuitenkin<br />
virkistystä ja moni kohteista muuttuu ajan myötä.<br />
 <br />
Opasta tehdessäni huomasin, että monen ennestään tutun kohteen tarjonta on<br />
monipuolisempaa kuin muistin tai luulin tietäväni. Esiteltyihin sataan kohteeseen<br />
sisältyy monenlaisia vinkkejä yhteiseen vapaa-ajan viettoon lasten kanssa.<br />
Kohteiden erilaisuus ja monipuolisuus tarjoavat jokaiselle jotakin oman mielenkiinnon<br />
mukaan.<br />
 <br />
Toivon uusien kohteiden herättävän sekä lasten että aikuisten uteliaisuutta<br />
ja innostavan tutustumaan monipuoliseen pääkaupunkiseudun vapaa-ajan tarjontaan!<br />
 <br /><br />]]></summary>
    <published>2012-06-01T10:19:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:45+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/mita-tanaan-tehtaisiin"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/06/mita-tanaan-tehtaisiin</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Hei, me osataan!]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<br />
Innostuminen on yksi parhaimpia tuntemuksia elämässä. Sellainen asioista aidosti innostuminen. Kun on ihan täpinöissään ja tohkeissaan, positiivisessa riippuvuuskierteessä innostuksen kohteesta. Niin että siitä kilvan puhuu ja innostuu aina vain lisää. Innostuminen ei katso aikaa tai paikkaa. Kohdekin voi olla mitä tahansa. Hyvä kirja, kiinnostava ihminen tai vaikkapa oma tekemä raparperipiirakka. Siitä ei saa tarpeekseen ja sitä haluaa vain lisää – ja kärsimättömänä ihmisenä useimmiten mielellään heti.<br /><br />
Enpä olisi vielä reilu vuosi sitten arvannut, että innostua voi myös jalkapallosta. Siellähän ne ovat ruudussa sitä palloa potkineet, mitäs ihmeellistä siinä muka on. Mutta onhan siinä! Ja kyllähän me Lisukkeet sen tiedämme, kun joka viikko niin suurella innolla treenaamme. Lisää lisää, jaksaa jaksaa, huutaa valmentaja sekä se pieni ääni sisällä, vaikka jalat lyövät tyhjää hetkenä minä hyvänsä eikä henkikään oikein enää kulje. Mutta kun sitä tahtoo ja haluaa osata pelata, oppia lisää ja olla hyvä. Nyt! Heti! Pieni ihminen ei malta odottaa suurta kehitystään.
<div>
	<div>
		<div>
			<br /><img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338495639_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="width:480px;height:270px;" /><br /><br />
			Innostavinta Lisukkeena olemisessa on kuitenkin – lajia yhtään väheksymättä – itse ihmiset. Voiko parempaa olla kuin se, että ympärillä on iso joukko hyviä tyyppejä. Että me yhdessä potkimme ja opimme, pidämme hauskaa ja kannustamme toisiamme. Että niiden ärräpäiden seasta kuuluu usein myös hervotonta hekottelua ja arkista rupattelua. Tärkeintähän tässä kuitenkin on, että innostus säilyy ja että sitä ruokitaan paitsi pelaamisella myös loistavilla Lisukkeilla.</div>
		<div>
			<div>
				 </div>
			<div>
				Tästä onkin hyvä jatkaa ensi viikon peliin sekä jännittävään Imatran-turnaukseen. Muistattekos viime kesän Final Cupin? Kun siellä kentän reunalla odoteltiin omaa pelivuoroa, siristeltiin silmiä kesäauringossa, haukattiin omia eväitä ja haisteltiin makkarakojujen tuoksua. Jännittikin. Se oli hieno päivä ja niitä tulee vielä paljon lisää. Ollaanhan me kuitenkin paras jengi ikinä.</div>
		</div>
	</div>
</div>
<br /><img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338496060_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="width:397px;height:250px;" /><br />]]></summary>
    <published>2012-05-31T23:16:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:48+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/hei-me-osataan"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/hei-me-osataan</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Rahaa, foliohattuja ja v*ttuilua – vaalit jenkkityyliin]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<img alt="" src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338465301_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="width:400px;height:215px;" /><br /><br /><a href="http://nbcpolitics.msnbc.msn.com/_news/2012/05/29/11941848-with-texas-win-romney-secures-delegates-to-win-nomination?lite&amp;utm_source=feedburner&amp;utm_medium=feed&amp;utm_campaign=Feed%3A+msnbcpol+%28MSNBC.com%3A+Politics%29&amp;utm_content=Netvibes" rel="nofollow">Teksasin esivaalivoiton</a> myötä republikaanien <a href="http://www.mittromney.com/" rel="nofollow">Mitt Romney</a> varmisti puolueensa ehdokkuuden USA:n presidentinvaaleissa. Sen myötä speksit alkavat olla kohdillaan. Vaalit pidetään marraskuussa, mutta jo nyt on helppoa ennustaa, mitkä seikat leimaavat jenkkien äänestyspäätöksiä.<br /><ol><li>
		<strong>Barack Obaman sädekehä on haalistunut</strong></li>
</ol>
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Obama olisi vaaleissa altavastaaja. Valtakunnalliset gallupit pitävät häntä edelleen kärjessä. Toki valtakunnallinen äänimäärä ei USA:n pressanvaaleja ratkaise, vaan osavaltiokohtaisten valitsijamiesten määrä, mikä taas johtaa siihen, että lopullinen tulos määrittyy muutaman vaa’ankieliosavaltion tuloksen mukaan. Saihan George W. Bushkin vuoden 2000 vaaleissa puoli miljoonaa ääntä <em>vähemmän</em> kuin kilpakumppaninsa Al Gore, mutta voitti valitsijamiesmäärässä.<br /><ol><li value="2">
		<strong>Mitt Romneyn on pakko nuoleskella republikaanien äärioikeistoa</strong></li>
</ol>
Ja tässä tapauksessa on täysin oikeutettua puhua todellisesta foliohattujengistä. Republikaanien laitaoikeistoa leimaa ”Guns, God and Country”-ajattelu, ja juuri tämä porukka on vastustanut vanhastaan maltillisen Romneyn valintaa republikaanien ehdokkaaksi koko esivaalikiertueen ajan. Ilman heidän ääniään Romneylla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia Obamaa vastaan.<br /><br />
Romney oli 2003-2007 USA:n liberaaleimman osavaltion Massachusettsin kuvernööri ja tuli tunnetuksi abortin ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien <em>puolustajana</em>. Äärioikeiston kosiskelemiseksi hän on sittemmin kääntänyt kelkkansa kaikissa arvokysymyksissä. Foliohattujen miellyttäminen ajanee osan maltillisista äänestäjistä Obaman leiriin.<br /><ol><li value="3">
		<strong>It’s the economy, stupid</strong></li>
</ol>
Bill Clintonin vuoden 1992 kampanjan sisäinen slogan leimaa vaaleja tällä kertaa tosissaan. USA:n työttömyys ei heltiä ja valtion velka kasvaa. Talouspolitiikassa Romneyn ja Obaman välinen ideologinen juopa tulee selvästi näkyviin: Romney kannattaa leikkauspolitiikkaa ja veronkevennyksiä, Obama talouden elvytystä.<br /><br />
Mitt Romney kehuu vuolaasti näyttöjään työpaikkojen luojana ajoilta, jolloin hän työskenteli mm. sijoitusyhtiö Bain Capitalin toimitusjohtajana. Ei ole sattuma, että Obama on puheissaan kyseenalaistanut juuri nämä Romneyn ansiot. Yksityisellä sijoituspääomalla on talouskriisin keskellä edelleen huono maine.   <br /><ol><li value="4">
		<strong>Negatiivinen mainonta</strong></li>
</ol>
Ei se, mitä minä teen oikein, vaan se, mitä sinä teet väärin. Täyttä vittuilua. Kuvat puhukoot puolestaan: <a href="http://www.youtube.com/watch?v=yhQlnx1NSUw" rel="nofollow">1</a>, <a href="http://www.youtube.com/watch?v=ZBcwBF96OsU&amp;feature=fvst" rel="nofollow">2</a>.<br /><ol><li value="5">
		<strong>Money talks, bullshit walks</strong></li>
</ol>
Mitt Romneyn valintaa tukeva epävirallinen kampanjarahasto – <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Political_action_committee" rel="nofollow">ns. SuperPAC</a> – oli kerännyt huhtikuuhun mennessä suurilta pörssiyhtiöiltä 43 miljoonaa dollaria. En tiedä Obaman vastaavia lukuja, mutta tokkopa istuva presidentti kilpailijastaan jälkeen jää. USA:ssa presidentiksi mennään kassan kautta.<br /><br />
That’s all folks! Nyt popparit ja kaljat esiin. USA:n presidentinvaalit ovat ehdottomasti maailman parasta tosi-TV:tä!<br /><br />
Lue lisää: <a href="http://www.youtube.com/watch?v=ZBcwBF96OsU&amp;feature=fvst" rel="nofollow">MSNBC</a>, <a href="http://www.barackobama.com/splash/stand-with-the-president?" rel="nofollow">Barack Obama</a>, <a href="http://www.mittromney.com/forms/welcome-layout" rel="nofollow">Mitt Romney</a><br /><br />
Kuva: http://www.freedigitalphotos.net]]></summary>
    <published>2012-05-31T14:55:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:51+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/rahaa-foliohattuja-ja-v-ttuilua-vaalit-jenkkityyliin"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/rahaa-foliohattuja-ja-v-ttuilua-vaalit-jenkkityyliin</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Jurmalan viehättävät puuhuvilat]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<br />
 <br /><strong>Jurmalan viehättävät puuhuvilat</strong><br />
 <br />
Se oli tiedossa, että Jurmalassa, Latviassa, on pitkä hiekkaranta ja vanhoja rakennuksia, mutta vasta käynti paikanpäällä helatorstaina 17.5.2012 paljasti, että kysymys oli paljon isommasta ja viehättävämmästä alueesta kuin olin ajatellut. Vanhoja rakennuksia on tuhansia ja niitä kunnostetaan kaiken aikaa. Ja hiekkarantaa on kymmeniä kilometrejä.<br />
 <br /><img src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338403948_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="width:480px;height:360px;" alt="1338403948_img-d41d8cd98f00b204e9800998e" /><br /><br />
Hiekkarantaa on 32 kilometriä.<br />
 <br />
Päivä oli sateinen, mutta päätimme silti lähteä tutustumaan 20 kilometrin päässä Riikan keskustasta olevaan Jurmalaan. Otimme taksin ja hurautimme Jurmalaan konserttitalon viereen lähelle rantaa. BalticTAXI on luotettava taksiyhtiö <a href="http://www.baltictaxi.lv/" rel="nofollow">www.baltictaxi.lv</a>. Paikalle pääsee myös puolessa tunnissa junalla . Juna-asemia on useampia. Lentokentältä on BalticTAXIn mukaan 8 minuutin ajo Riikan keskustaan ja 11 minuutin ajo Jurmalaan. Monet valitsevatkin majoituspaikakseen nykyään rauhallisen Jurmalan. Alueella on useita tasokkaita hotelleja. <a href="http://www.amberhotel.lv/" rel="nofollow">www.amberhotel.lv</a>,<br />
 <a href="http://www.hoteljurmala.com/" rel="nofollow">http://www.hoteljurmala.com/</a><br /><br />
Hiekkarantaa näytti olevan silmänkantamattomiin. Sesonki ei ollut vielä alkanut, mutta paikka ei silti ollut täysin autio, vaan kioskeja ja ravintoloita kunnostettiin ja juomia vietiin varastoon.<br /><br />
Dzintarin konserttitalon ilmoitustaululta kävi ilmi, että esiintyjät tulevat olemaan tasokkaita artisteja. Venäläinen huippukapellimestari Valerij Gergiev oli tulossa johtamaan. Kyseessä on siis vähän toisenlainen ”biitsi” kuin Yyterin sannat tai Kalajoen hiekat.<br />
 <br />
Koska paikka eli vielä hiljaiseloa, oli helppo kävellä pitkin rantavallin takana olevaa Juras iela -katua ja pysähtyä talojen porteille katselemaan tarkemmin ja ottaa valokuvia ilman, että asukkaat olisivat häiriintyneet. Pihoilla oli lähinnä rakennusmiehiä kunnostamassa paikkoja.<br />
 <br />
Jurmalan huvilat ovat saaneet rappeutua, mutta nyt näyttää olevan todellinen buumi käynnissä niiden kunnostamisessa. Venäläiset oligarkit ja muut rahakkaat ovat kiinnostuneet villojen kunnostamisesta. Muutamia uusia taloja on joukossa, mutta yleisesti ottaen alue on kokonaisuus, joka tuntuu harmoniselta ja yhtenäiseltä.<br />
 <br /><img src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338404108_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="border-width:0px;border-style:solid;width:409px;height:306px;" alt="1338404108_img-d41d8cd98f00b204e9800998e" /><br />
Kunnostettuja huviloita on ilo katsella.<br />
 <br />
Vanhat huvilat ovat puusta, ja ne on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Paikallinen museoviraston valvoo niiden kunnostamista. Jurmala on ollut Unescon maailmanperintölistalla vuodesta 1998.<br />
 <br />
Venäläiset ovat lomailleet Jurmalassa aina. Myös Neuvostoliiton aikaan se oli suosittu lomakohde. Neuvostoajan mentyä alueen suosio oli jonkin aikaa alamaissa, mutta nyt Jurmala on taas suosiossa ja aluetta uudistetaan ja korjataan koko ajan. Sahattu puu tuoksui sateen jälkeen Jurmalassa helatorstainakin. Päivä on tavallinen työpaivä Latviassa.<br />
 <br /><img src="http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1/108011/1338404194_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" style="border-width:0px;border-style:solid;width:370px;height:277px;" alt="1338404194_img-d41d8cd98f00b204e9800998e" /><br />
Jotkut isommat talot sisältävät useamman lomahuoneiston.<br />
 <br />
 <br />
Meripihkakoruja on tullut ostettua jo aikaisemmin Tallinnasta, mutta innostuin silti vihreän meripihkan ja hopean modernista yhdistelmästä kävelykadulla Amberstore-liikkeen korvakoruissa. <a href="http://www.amberstore24.com/" rel="nofollow">www.amberstore24.com</a><br />
 <br />
Vihreä väri meripihkassa on harvinaisin ja sen takia ostajia kuulemma harhautetaan erilaisin keinoin. Keltaisesta tai vaaleanvihreästä meripihkasta tehdään vihreämpää erilaisilla taustoilla tai maalaamalla.<br />
 <br />
Suosittelen käyntiä Jurmalassa. Olitpa kiinnostunut kulttuurista, rantaelämästä tai spa-hoidoista!<br />
 <br /><a href="http://www.liveriga.com/" rel="nofollow">www.liveriga.com</a><br /><a href="http://www.liveriga.com/en/1198-dzintari-concert-hall" rel="nofollow">http://www.liveriga.com/en/1198-dzintari-concert-hall</a><br />]]></summary>
    <published>2012-05-30T14:59:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:55+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/jurmalan-viehattavat-puuhuvilat"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/jurmalan-viehattavat-puuhuvilat</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Luo itsellesi unelmien työpaikka]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Osastollani kollegat ovat ammattitaitoisia, motivoituneita ja ystävällisiä. Työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Esimiehet kannustavat ja tukevat tasapuolisesti. Minäkin olen mukava kollega.<br /><br />
Kaikki on siis hyvin. Kyllä vaan, mutta voisi olla paljon paremmin. Minä haluaisin toteuttaa haaveeni ja olla töissä unelmien työpaikassa..<br />
 <br /><strong>Kuinka haave toteutetaan?</strong><br />
Työpaikkan vaihto tämän hetken taloustilanteessa ei ole kovin realistinen tai varma tapa. Helpompaa on vaikuttaa nykyiseen työpaikkaan. Työnantajamme kysyy vuosittain mielipidettäsi työpaikan ja –yhteisön asioista henkilöstökyselyllä ja saamme vastata siihen anonyymisti. Todella helppoa. Kenties ei sittenkää.<br /><br />
Tämän kevään kyselyssä muutamien osastojen vastausprosentti oli jopa niinkin alhainen kuin 52. Hävetkää.  Kysymykset ovat arkipäiväisiä, sellaisia joihin sinulla on varmasti mielipide. Jokaisen vastaus on merkityksellinen. Meitä kaikkia kiinnostaa oma työympäristö ja siinä viihtyminen.<br />
 <br />
Jos vastaamatta jättäminen tai vaikeneminen on mielenilmaus, se ei toimi toivotulla tavalla. Kukaanhan ei tiedä mitä asiaa vastaamatta jättämiselläsi arvostelit. Vain vastaamalla voit vaikuttaa ja kertoa johdolle oman mielipiteesi. Muista tämä ensi keväänä.<br />
 <br /><strong>Älä lannistu vaan osallistu </strong><br />
Tämä vuoden kysely on siis jo tehty, mutta voit edelleen vaikuttaa asioihin. Esimiehet esittelevät lähiviikkoina omilla osastoillaan tuloksia. Ne eivät kehittyneet kaikilla osastoilla toivottuun suuntaan. Kenties vuoden aikana toteutetut toimenpiteet eivät olleetkaan oikeita tai jokin asia on kehittynyt väärään suuntaan. Uusia kehityskohteita mietitään jälleen ryhmissä ja siinä työssä sinunkin pitää olla aktiivinen. Huonoistakaan tuloksista ei pidä lannistua, vaan asettaa tavoitteeksi epäkohtien korjaaminen ja työyhteisön kehittäminen.<br />
 <br />
Myös meidän arvot kannustavat ja velvoittavat sinuakin kertomaan avoimesti ja reilusti mielipiteesi. Vastuullisuus, uudistaminen ja kunnioitus koskevat myös sinun omaa työympäristöäsi, eivätkä ole vain johdon strategisia linjauksia.<br />
 <br /><strong>Aktiivinen asiantuntija saavuttaa unelmansa</strong><br />
Avoin ja rehellinen keskustelu ilman kyynisyyttä ja itsekkyyttä tuottaa tulosta. Ei se ole vaiketa, sillä sinä olet ongelmakohtien paljastamisen asiantuntija. Johdon tehtävä on päättää laajemmista jatkotoimenpiteistä, kun ongelmapesäkkeet ovat selvillä. Mieti mitä voit itse tehdä, jotta yhteinen työilmapiiri olisi mukavampi. Unelmien työpakkka syntyy vain yhteisen, aktiivisen kehitystyön tuloksena.<br />
 <br />
Henkilökohtainen mielipiteeni valui tähän blogiin tajunnan virtana tutustuessani juuri julkaistuihin henkilöstökyselyn tuloksiin. Kyselyt jatkuvat vuodesta toiseen tasaisesti. Tänä vuonna kohtasimme tuloksissa pienen vastatuulen, mutta ei lannistuta.<br /><br />
Käännetään vastainen puhuri yhdessä myötätuuleksi ja purjehditaan kohti unelmien työpaikkaa.<br /><br />]]></summary>
    <published>2012-05-29T20:06:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-03T08:49:58+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/luo-itsellesi-unelmien-tyopaikka"/>
    <id>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/lue/2012/05/luo-itsellesi-unelmien-tyopaikka</id>
    <author>
      <name>Blogioppilas</name>
      <uri>https://osaavaksiblogikirjoittajaksi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
